Näyttelytöitä 2020-luvun alussa

Vuonna 2020 osallistuin teoksella EMAMAA Fiskarsissa näyttelyyn NIITTY. 

Tein teoksen, jolla kuvasin ympäristyön muuttumista karuksi ja elottomaksi, josta kasvit vähitellen katoavat. Teos koostui istuintyynyistä, joiden värit ja pinta kuvasivat maa-aineksia, kalliota, hiekkaa ja kiviä. Multaakin oli vielä mukana. Yksi tyynyistä kuvasi runsaana kukkivaa kukkaketoa, jossa mehiläiset ja Linnut viihtyvät. Tyynyt rakensin käyttämällä täytteenä pellavakankaista ompelemistani tuotteista syntyvää leikkuujätettä. Tyynyjen päällinen syntyi neulomalla kierrätetystä nauhalangasta. Kirjaillun tyynyt päällisentein ompelemalla pellavakankaalle kuviot villallangalla. 

Vuonna 2021 järjestettiin Fiskarsissa näyttely TÄÄLLÄ. Oma näyttelytyöni nimi oli DORA JUNGIN PERINTÖ

Sain aiheen Dora Jungin tunnetusta jacquard-tekniikalla kudotusta ruusuaiheisesta pellavapöytäkliinasta. Otin kuviosta yhden ruusun, jota toistin kirjailemalla täyttäen koko pohjakankaan pinnan ruusukuviolla lisäten siihen omia elementtejä. Valmistin mekon, jonka yläosan etupuoli oli kokonaan kirjailtu. Takaosaan ompelin samaa kukkaa erilaisilla pistoilla samoin kuin mekon helmaosaan. Kaikki kankaat oli pellavaa ja ompelulangat ohutta alpakkalankaa.

PANNUMYSSY pressopannulle sashikotekniikalla

Pannumyssy syntyi keväällä 2023 halusta kokeilla japanilaista sashikotekniikkaa, jota on käytetty muun muassa kuluneen tekstiilin vahvistamiseen ja paikkaamiseen. Käytin vaatteiden valmistuksesta säästyneitä pellavakangastilkkuja, joista kokosin sashikotikkauksella pannumyssyn päällisen. Lämmöneristeenä myssyissä käytin pellavaneulahuopaa ja vuorikankaana paksua pellavakangasta.

Myssyt on olleet esillä pääsiäisen 2023 aikaan Fiskarsin KUPRU galleriassa näyttelyssä SUURI MUNAUS.

  

Myymälä Ruukin Aura

Fiskarsiin on nyt avattu uusi myymälä Ruukin Aura. Olen yksi viidestä perustajajäsenestä. Me kaikki asumme ja työskentelemme Fiskarsissa. Myymme itse myymälässä suunnittelemiamme ja valmistamiamme tuotteita. 

Mukana ovat lisäkseni kultaseppä ja muotoilija Kirsti Doukas, keraamikko Riitta Talonpoika, paperin ja paperituotteiden tekijä Erja Huovila sekä käsipainettuista kankaista laukkuja tekevä Tarja Mustakallio. Katso lisää Auran nettisivuilta www.ruukinaura.fi ja fb-sivuilta Ruukin Aura.

Minä myyn oman PILVIPISARA-mallistoni pellavatuotteita. Ne ovat kodintekstiilejä ja rentoja, yksinkertaisia vaatteita. Aikaisemmin valmistamastani vaatemallistosta on edelleen mukana  huippusuositut väljät housut.

Pyyhevalikoimaani kuuluu pikkupyyhe useasta eri kankaasta ja iso pyyhe kylpykäyttöön.Kattaustektiileihin kuuluu eripituisia pöytäliinoja sekä lautasliinoja. Halattimekko sopii moneen käyttöön, jopa nukkumiseen.

Vohvelikankainen pyyhe sopii erinomaisesti kylpyhuoneeseen.

 Keittiöön on tarjolla yksiväristen lisäksi ruudullisia ja raidallisia pellavapyyhkeitä.

 Pellavahuivia saa luonnonvalkoisena ja pellavanvärisenä.

Myymälä Aura sijaitsee Fiskarsin Ruukin pääraitilla, osoite Fiskarsintie 358 ja se on auki ympäri vuoden. Kunkin hetken aukioloajat on nähtävissä Auran sivuilla.

JATKETUT MUISTOT - osa 2

Näyttelyni JATKETUT MUISTOT 3.3-26.3 galleriassa TILA nyt saanut jatko-osan Fiskarsissa. Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan myymälässä ONOMA on esillä samalla ajatuksella tehtyjä töitäni, joista vain yksi on sama kuin TILAssa, sekin eri tavalla ripustettuna. Yksi esillä olevista töistä syntyi edellisen näyttelyn jälkeen.

Töideni synnystä haluan kertoa seuraavaa.

 

Viime syksynä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ryhdyin käsityöyrittäjäksi. Olin neljä vuotta aikaisemmin valmistunut diplomi-insinööriksi koneosastolta aiheenani tekstiiliteknologia. Koulutukseen hakeuduin näyttääkseni taidetta väheksyvälle ja tekniikkaa elämän tarpeellisimpana asiana pitävälle isälleni, että kyllä minäkin pystyn. Teollisuuteen en kuitenkaan tuntenut vetoa. Palasin siihen, mitä olinkin halunnut, tehdä käsin ja luoda vaatteita.

Tämän näyttelyn töissä on käytetty 40 vuoden aikana kertyneitä neuletilkkuja ja kankaanpaloja.

Tein vuosia villalangasta kirjoneuleita villalangasta. Kaikenlaisia neuleenpaloja kertyi varastoon, säästin kaiken säästämisenarvoisen. Olen myös leikannut kappaleiksi kokonaisia villapaitoja, joita on jäänyt myymättä. Samoin olen vanuttanut pesemällä suurimman osan omassa käytössäni olleista villapaidoista. Leikatuista kappaleista on syntynyt tämän näyttelyn kaksi työtä, MILLENIUMPEITTO ja TYYNYSARJA.

Neulekauden jälkeen löysin materiaalikseni pellavakankaan. Värjäsin kankaat itse ja tein niistä vaatteita. Varastoihini kertyi runsaasti erityyppisiä kangastilkkuja. Teetin myös koneella kirjailtuja tilkkuja, joiden kuviot piirsin itse. Näitä tilkkuja kiinnitin vaatteisiin. Kirjailtuja tilkkuja jäi paljon varastoon, kun lopetin vaatteiden tekemisen. Kangastilkuista ovat syntyneet nukketekstiilityö LEIKKI=ILO=LEIKKI ja lapsen mekko työssä OMAKUVA KOLMESSA TASOSSA.

Näyttelyssä on esillä kaksi esimerkkiä tekemistäni pellavaatteista. LIIVIHAME ja HOUSUT on tuotu esille omasta vaatekaapistani.

Minulle on ollut tärkeää käyttää vain luonnonkuiduista tehtyä tekstiilimateriaalia. Pidän eniten karheista ja himmeistä pinnoista. Suurinta nautintoa on tuottanut värien yhdisteleminen.

OMAKUVA KOLMESSA TASOSSA

Lapsenlapseni seisoo kankaiden mallitilkuista tekemässäni mekossa taustanaan minusta tehty öljymaalaus. Olemme molemmat kuvissa 5-vuotiaita.

  LEIKKI=ILO=LEIKKI

Nukenvaatteet ja sänkypeitto on tehty kankaiden jämäpaloista ja konekirjailluista tilkuista. Puusänky on hankittu kirpputorilta. 

 MILLENIUMPEITTO

MILLENIUMPEITTO on tehty omassa käytössä olleista villapaidoista, jotka on neulottu 70-luvulla. Olin syksyllä heittänyt suurimman osan omista villapaidoistani pesukoneeseen vanuttaakseni ne. Nimi millenium syntyi siitä, että uudenvuodenaattoiltana ryhdyin silppumaan neuleita kappaleiksi tehdäkseni niistä itselleni tilkkutakin. Homman aikana vaihtui vuosi, vuosisata ja vuosituhat.

Ryhtyessäni tekemään takkia olin jo muuttanut Fiskarsiin. Oli vuosi 2000. Kokoaminen oli vaikeaa ja tajusin, että takista tulisi liian sekava ja painava. Tuli siis peitto.

Tänä vuonna purin peitosta muutamia tilkkuja, jotka häiritsivät silmääni. Tilalle löysin hupenevista varastoistani tarpeeksi materiaalia peiton uudistamiseen. Nyt on mukana myös 80- ja 90-lukujen taite.

TYYNYSARJA  

Tyynynpäälliset syntyivät innostuksen vallassa jäljellä olevista neulepaloista heti TILAn näyttelyn jälkeen. 

Näyttelyssä on mallina tekemistäni pellavavaatteista keltaiset housut ja liivihame, jotka otin omasta kaapistani. Värin valitsin näyttelyn kokonaisväritystä ajatellen. Onoman showroom on maalattu voimakkaan siniseksi ja huomasin sen inspiroivan itseäni. Työni tulevat upeasti esille tässä tilassa.

Näyttely on avoinna ONOMAn aukioloaikoina, ensi viikonlopusta lähtien joka päivä juhannuksen alusviikolle asti. 

Näyttelyn JATKETUT MUISTOT päiväkirjasta - 3

Purin näyttelyni viikko sitten ja nyt on aika tehdä tilinpäätös siitä.

Lähdin tekemään näyttelyä sillä mielellä, että haluan näyttää vanhoille ystäville ja satunnaisille vierailijoille mitä olen viime aikoina tehnyt. Koska käytin koko urani aikana kertyneitä neule- ja kangaspaloja, tuli siitä samalla tarina kaikesta siitä mitä olen saanut aikaiseksi. Lähdin liikkeelle matalilla tavoitteilla; ehkä näyttelyni ei tavoitakaan toivomiani ihmisiä eikä kukaan vieraskaan ole kiinnostunut töistäni.

Ilokseni se ylitti kaikki odotukseni. Tavoitin vanhoja kolleegoja ja opiskeluaikaisia ystäviä. Näyttelyä tuli katsomaan monia galleriakierroksia tekeviä ihmisiä. Kaikki olivat halukkaita kuulemaan töitteni tarinaa ja tapasin ihmisiä, joita tekemiseni on jollain tavalla sivunnut. Keskusteluissa syntyi ideoita molemmin puolin ja moni katsoja lähti ulos inspiroituneena. Muutama istui kanssani neulomassa pitkän tovin. 

Koko näyttelyn ajan neuloin dominotekniikalla värikästä villapeittoa. Oli päiviä, jolloin ei syntynyt yhtään ruutua. Oli myös päiviä, jolloin niitä syntyi runsaasti. Näitä päiviä oli kuitenkin vain muutama. Yleensä päivä kului vierailijoiden kanssa puhuessa.

Olen iloinen, että tein oikeita valintoja. 

1. Galleriassa TILA näyttelyn pitäjä on vastuussa sen valvomisesta. Valvoin sen henkilökohtaisesti yhtä päivää lukuunottamatta, vaikka aluksi luulin, etten pysty tulemaan joko päivä Fiskarsista Helsinkiin sen takia.

2. Oleskelin koko ajan galleriatilassa enkä sen takahuoneessa. Huomasin, että olin näin koko ajan virittäytynyt näyttelyyn enkä vaipunut muihin mietteisiin.

3. Neuloin sitä villapeittoa. Niinpä en pitkästynyt, kun olin yksin. Työni myös kiinnosti kävijöitä ja keskustelimme siitä.

Näin pitkälle peitto ei näyttelyn aikana edistynyt. Olen jatkanut sen tekemistä kotona.

Tajusin, etten ole koskaan aikaisemmin pitänyt omaa näyttelyä galleriassa Helsingissä. Mieleen nousi se, että tekstiili oli aikoinaan sellainen taiteenalue, jota ei hyväksytty gallerioihin. Omat näyttelyni ovat olleet muuntyyppisissä tiloissa, esimerkiksi työhuoneiden yhteydessä. Yhteisnäyttelyissä olen ollut mukana gallerioissa ja museoissa. 

Näyttelyä suunnitellassani ajattelin, että tämä on kohdallani päätös uniikkitöiden tekemisessä, joita olenkin tehnyt vähän. Sain kuitenkin paljon innoitusta, oli yllättävän inspiroivaa viettää 4 viikkoa omien töiden ympäröimänä. Lopettaminen ei ole enää mielessäni.

Näyttelyn JATKETUT MUISTOT päiväkirjasta - 2

Nyt on jo menossa näyttelyni JATKETUT MUISTOT neljäs ja viimeinen viikko.

Toisella viikolla oli hyvin vilkasta, olin iloisesti yllättynyt miten moni löysi näyttelyni.Tässä kuvasarja näyttelyssä käyneeltä tutulta.

 

 Kolmas viikko sen sijaan oli selvästi hiljaisempi ja  neuletyökin kasvoi.

Kolmannen viikon lauantaina tuli ystävä ja kolleega oman neuleensa kanssa ja istuimme pari tuntia työmme ääressä kaikessa rauhassa.

Neljäs viikko alkoi hienosti. Koko ajan oli ihmisiä ja välillä oli koko joukko keskusteli keskenään. 

näyttelyn JATKETUT MUISTOT päiväkirjasta - 1

Näyttelyn avajaiset olivat torstaina 2.3.

 Ensimmäinen näyttelyviikko on takana. Se on ollut avajaisten jälkeen auki kolme päivää.

Olen ollut itse koko ajan paikalla. Viikonlopun sulkemisajan jouduin valitettavasti muuttamaan tuntia aikaisemmaksi. En ollut tarkistanut juna-aikatauluja ajoissa. Illalla on Turun suuntaan menevissä junissa kolmen tunnin väli. Näyttely sulkeutuu lauantaisin ja sunnuntaisin siis klo 17, jotta ehdin 17.37 junaan. Toivottavasti kukaan ei kolkutellut ovea turhaan.

Tein itselleni työpisteen näyttelytilaan omasta pukkipöydästä ja gallerian varastossa olevasta tuolista. Neulon siinä värikästä villapeittoa dominotekniikalla. Oma aikani kuluu mukavasti ja vierailijatkin osoittavat kiinnostusta.

Näyttelyssäni on käynyt paljon vierailijoita, ohikulkijoita, näyttelykierroksella olijoita ja vartavasten kutsuttuja tuttuja. Olen tavannut kolleegoja vuosien takaa, joille en edes osannut lähettää kutsua. Jäljellä on paljon ihmisiä, joiden toivon tulevan näyttelyyni, mutta se onkin vielä kolme viikkoa auki. 

Torstaipäiviksi olen hankkinut tuuraajan, koska en halua olla osallistumatta Riitta Talonpojan keramiikkakurssille.

näyttely JATKETUT MUISTOT

Milvi Pesari järjestää tekstiiliteoksistaan näyttelyn JATKETUT MUISTOT galleriassa TILA Helsingissä osoitteessa Kalevankatu 40. Näyttely on avoinna 3.3-26.3.2017. 

Näyttelyn synnystä hän kertoo seuraavaa.

Työni ovat syntyneet 40 vuoden aikana kertyneistä neuletilkuista ja kankaanpaloista.

Tein vuosia villalangasta kirjoneuleita. Kuosien ja värien suunnittelun yhteydessä neuloin tilkkuja, joita olen varastoinut kymmeniä vuosia. Aika ajoin katselin niitä ja tiesin, että joskus tulen käyttämään ne johonkin uuteen teokseen. Se aika tuli muutama vuosi sitten. Silloin syntyivät näyttelyn PERINTÖPEITTO ja villapaidat AIKAMATKA. Kaiken säästävänä otin näitä töitä tehdessä päämääräksi, että kaiken materiaalin on löydyttyvä omista varastoista. Tämä määritteli teosten väritystä.

Neulekauden jälkeen löysin materiaalikseni pellavakankaan. Värjäsin kankaat itse ja tein niistä vaatteita. Varastoihina kertyi runsaasti erityyppisiä kangastilkkuja. Teetin myös koneella kirjailtuja tilkkuja, joiden kuviot piirsin itse. Näitä tilkkuja kiinnitin vaatteisiin. Kirjailtuja tilkkuja jäi paljon varastoon, kun lopetin vaatteiden tekemisen. Kangastilkuista ovat syntyneet pellavapussisarja PIILO ja nukketekstiilit LEIKKI=ILO=LEIKKI.

Minulle on ollut tärkeää käyttää vain luonnonkuiduista tehtyä tekstiilimateriaalia. Pidän eniten karheista ja himmeistä pinnoista. Suurinta nautintoa on tuottanut värien yhdisteleminen.


Milvin taustalla on työ nimeltä PERINTÖPEITTO. Sen ideana on liittää uudeksi työksi vuosina 1982-1992 neulotut kirjoneulepaitojen malli- ja väritilkut. Tilkut on vanutettu pesemällä, leikattu ja viimeistelty napinläpipistoilla. Ne on yhdistetty toisiinsa virkkauksella. Peiton taustana on pellakangas, joka kiinnitetty päälliseen sieltä päältä villalankasolmulla.
Peitto on tehty 2013.

Kaksi villapaitaa AIKAMATKA 1 ja 2 on valmistettu 2014. Niiden rakentamiseen on käytetty kahta kirjoneulepaitaa vuosilta 1988 ja 1992. Paidat on vanutettu tiiviiksi pesemällä, leikattu kappaleiksi, jotka on reunustettu napinläpipistoilla. Kappaleet on yhdistetty neulomalla puikoilla liitoskappaleet. Lopuksi on neulottu hihat samalla tekniikalla. Paidat on tehty 2014.

Nukketekstiilisarja LEIKKI=ILO=LEIKKI on valmistettu 2013. Nukenvaatteisiin ja sänkypeittoon on käytetty pellavavaatteista jäljelle jääneitä kankaita ja kirjailtuja tilkkuja. Villatakki ja sukat on neulottu puikoilla. Sänky on kirpputoriostos.

Nukketekstiilityö LEIKKI=ILO=LEIKKI näyttelyssä ILO, Fiskarsissa 2013.

Pellavapussisarjaan PIILO on käytetty vuosilta 2002-2010 kertyneitä itse värjättyjä pellavakankaita ja koneella kirjailtuja pellavatilkkuja. Kankaat on jääneet jäljelle vaatteiden valmistuksesta. Pussisarja on valmistunut 2017.